Luonnossa
Lehtien haravointi
1. Haravoikaa pienryhmissä lehtiä kasaan.
2. Arvioikaa silmämääräisesti pienryhmän lehtikasan kokoa:
a. Tarvitaanko poiskuljettamiseen kottikärryt, peräkärri vai kuorma-auto?
b. Miettikää, mitä geometristä kappaletta lehtikasa muistuttaa?
c. Mitä mittoja kyseisen kappaleen tilavuuden laskemiseen tarvitaan? Tieto joko etsitään kirjoista/ verkosta tai opettaja antaa sen valmiiksi.
d. Kuinka ne voitaisiin tässä tapauksessa saada?
3. Jokainen pienryhmä mittaa oman kasansa ja laskee oman kasansa tilavuuden.
4. Opettaja antaa ”noin mitat”: kottikärryjen, peräkärrien tilavuudet sekä matkan, minne lehdet kuljetettaisiin. Pienryhmä miettii, millä välineistä lehdet kannattaa kuljettaa pois. Huom! Jos ryhmällä
on intoa, niin kannattavuutta voi myös laskea kustannustietojen avulla.
5. Luokan (tai koulun) tulokset yhdistetään ja koko luokan haravoimien lehtien poiskuljettamisen väline
a. arvioidaan silmämääräisesti
b. lasketaan.
Lumiukko
1. Pienryhmissä pyöritellään kolme erikokoista palloa lumiukkoa varten. Ennen kokoamista ryhmä mittaa pallojen korkeuden.
2. Ulkoilun lopuksi pyöritellään vielä yksi pieni lumipallo (lumen suhteellinen kosteus sama eli ei kannata tehdä aiemmin), jonka halkaisija mitataan myös. Tämä pallo viedään luokkaan mitta-astiaan sulamaan.
3. Korkeus vastaa halkaisijaa, joten pallon säde saadaan laskettua. Lasketaan jokaisen pallon tilavuus.
4. Kun mitta-astiaan laitettu pallo on sulanut, katsotaan, kuinka paljon vettä pallosta tuli.
- Vastaako lumipallon tilavuus ja veden määrä toisiaan?
5. Tämän jälkeen suhteita hyödyntämällä mietitään pienryhmissä, kuinka paljon vettä oli heidän lumiukossa? Entäpä koko luokan lumiukoissa yhteensä?
Sulamisvedet
1. Jokainen pienryhmä tekee pienen ojan lumen sulamisessa muodostuvan veden poisvirtaamiseksi.
2. Ojan poikkileikkauksen muoto määritetään sekä tarvittavat mitat poikkileikkauksen pinta-alan laskemiseksi määritetään.
3. Ojaan laitetaan aloitusmerkki johonkin kohtaanja lopetusmerkki vähän myöhemmin (esim. 0,5 – 1,5 metrin päähän). Merkkien välinen matka mitataan.
4. Yksi ryhmän jäsenistä mittaa aikaa ja ilmoittaa hetken, jolloin toinen jäsen kaataa väriainetta (esim. punajuurinestettä) aloitusmerkin kohdalla (samalla lähtee siis ajan mittaaminen käyntiin). Yksi ryhmän jäsenistä on lopetusmerkin kohdalla ja ilmoittaa, milloin väriaine ensimmäisen kerran saavuttaa lopetusmerkin. Samalla hetkellä kello pysäytetään ja aika kirjoitetaan ylös.
5. Merkkien välisen matkan ja kuluneen ajan suhteesta saadaan nopeus.
6. Kun ojan poikkileikkauksen pinta-ala kerrotaan kyseisellä nopeudella, saadaan tilavuusvirta eli kuinka paljon sulamisvettä poistuu esimerkiksi minuutissa.
7. Arvioidaan tuloksen ja lammikon koon perusteella, kuinka kauan aikaa kuluu veden poistumiseen, jos tilavuusvirta pysyisi samana (matematiikassa sanotaan, että pysyy vakiona).
- Voidaan myöskin laskea, kuinka paljon vettä lammikosta on poistunut koulupäivän aikana.
8. Seurataan tilannetta ja arvioidaan omien päätelmien oikeellisuutta ja syitä todellisuuden sekä laskelmien väliseen eroon.