Potenssikaavat
Näihin havaintoihin perustuvat taulukkokirjoista löytyvät potenssikaavat. Alla on kaavat lueteltuina mutta tutki omasta taulukkokirjasta, kuinka ne on siellä esitetty.
Näiden kaavojen perusteella ja (Pystytkö päättelemään, että miksi?)
Esimerkki 1.
Molemmissa tapauksissa potenssina on parillinen luku. Tämä tarkoittaa, että negatiivinen luku korotettuna parilliseen potenssiin on aina tulokseltaan positiivinen.
Näissä tapauksissa potenssi on pariton luku eli negatiivinen luku korotettuna parittomaan potenssiin on negatiivinen luku.
Esimerkki 2.
Jos seuraava tehtävä pitäisi laskea ilman laskinta, niin lukujen korottaminen potenssiin ja kertominen sen jälkeen tekee luvuista turhan suuret päässä laskettaviksi. Kun nimittäjän luvut muutetaan potenssimuotoon, niin voidaan supistaa "tarpeettomat" pois ja päässälaskeminen on helpompaa.
Tekniikan alalla joudutaan usein työskentelemään parametrien/muuttujien (="kirjaimien") kanssa. Tällöin laskimesta ei ole edes samanlaista hyötyä kuin numeroilla laskettaessa. Toisaalta kaikki termit on jo annettu potenssien avulla ja supistaminen voidaan tehdä heti. Alla on sama tehtävä, kun lukuja ei ole annettu:
Muista, että supistaminen on mahdollista vain, kun luvut tai termit ovat kertolaskuna!
Esimerkki 3.
Esimerkki 4.
Esimerkki 5.