Kerrannaisyksiköt ja yksikönmuunnokset
SI-järjestelmässä on annettu perusyksiköt. Esimerkiksi massan perusyksikkö on kilogramma. Puhuttaessa hämähäkin painosta on kilogramma yksikkönä varmasti liioiteltu. Toisaalta laatikon mitat annetaan yleensä senttimetreinä mutta tilavuus litroina.
Yksiköiden etuliitteillä voidaan ilmaista sen suuruutta suhteessa perusyksikköön. Esimerkiksi
Kun tilavuus on laskettu pituusyksiköiden avulla mutta se halutaan ilmoittaa asiayhteyden vaatimana litroina, voidaan muunnoksessa hyödyntää tietoa
Alla on lueteltu etuliitteet. Niistä kannattaa muistaa kaikkein yleisimmät eli mikrosta megaan.
Yksikönmuunnoksia tehdessä kannattaa hyödyntää yllä olevan taulukon viimeistä saraketta. Tarkastellaan tilannetta, jossa 1 metri halutaan muuttaa senttimetreiksi. Kaikki varmasti tietävät, että tulos on 100 cm. Kun muutos halutaan tehdä potenssien avulla, niin alkutilanteen potenssista vähennetään lopputilanteen potenssi. Tässä esimerkissä ja . Tällöin
Tämän helpon esimerkin ajatuksena on näyttää, kuinka helposti muunnokset voidaan tehdä hieman vaikeampien muunnostenkin tapauksessa. Alla on muutamia esimerkkejä myös pinta-aloihin ja tilavuuksiin liittyen. Pinta-alojen ja tilavuuksien kohdalla yksikkö muutetaan ensin haluttuun (metri senttimetreiksi) ja tulos korotetaan joko toiseen (pinta-ala) tai kolmanteen (tilavuus). Alkuperäinen kerroin pysyy samana koko muunnoksen ajan ja vasta lopussa mahdollisesti sievennetään.
Esimerkit 1:
Pituudet:
Pinta-ala:
Tilavuus:
Esimerkki 2. Tuulen nopeudeksi on säätiedotuksessa ilmoitettu 18 m/s. Mitä auton nopeutta kyseinen nopeus vastaa?
Auton nopeus annetaan yleensä km/h. Muutetaan annettu tuulen nopeus tähän yksikköön.
Esimerkki 3. Putkesta havaitaan tippuvan vettä nopeudella 60 litraa kahdessa tunnissa. Tarvittavissa laskuissa on kuitenkin käytettävä SI-järjestelmän mukaisia yhteensopivia yksiköitä, joten muutetaan tippumisnopeus muotoon m3/s.